Herätys kuudelta ja aulaan odottamaan italialaisia joilta olin pummannut kyydin Genovaan.
Yllätyksekseni baarissa tarjoiltiin jo aamupalaa joten ei tarvinnut tyytyä salamisnackseihin ja pillimehuun. Italialaisetkin ilmestyivät paikalle ja lähdimme ajamaan kohti Genovaa. Sääennuste oli uhannut lumisateella ja muutama hiutale tulikin alkumatkasta. Olin ulkoistanut matkan aikataulutuksen italialaisille, mutta ilmeisesti he olivat arvioineet tarvittavan ajan hiukan alakanttiin.
Vauhtia nimittäin oli alusta loppuun 130-150 kmh ja ajoimme hätävilkut ja Ranskan puolella nopeuskamerat vilkkuen mutkaisella vuoristomoottoritiellä. Tälläistä on siis Outrun tosielämässä. Yritin turhaan toppuutella mutta ilman vaikutusta. "I'm driving like Raikkonen".
Kysyin loppumatkasta tietävätkö missä Genovan rautatieasema on ja vakuuttivat että "yes yes no problem". Genovassa sitten alkoi hirveä käsien heilutus ja molotus italiaksi sekä lopulta toinen soitti ilmeisesti kotijoukoilleen kysyäkseen aseman sijainnin. Kaupungissa rikoimme aika montaa liikennesääntöä ja punasiakin päin ajoimme pari kertaa.
Pääsin kuitenkin ajoissa ja ihme kyllä hengissä perille, pelottavaa autokyytiä kokeneempana. Matkasta eivät suostuneet ottamaan edes bensarahaa.
Loppumatkasta ei paljon ole kerrottavaa. Juna Milanoon, bussi bergamoon ja lentokone Tampereelle löytyivät ongelmitta.
Pistän blogiin vielä jonkinlaisen yhteenvedon reissusta ja linkit videoihin kunhan saan niitä julkaistua. Eli ei kannata ihan vielä lakata lukemasta.
No comments:
Post a Comment